home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 52
/
Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku17.lha
/
Teksti
/
Syquest.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1996-02-29
|
7KB
|
127 lines
5
1*
{A Vanha kunnon Syquest
{A --------------------
{7 Mikko Sipiläinen
Kertomus siitä, kuinka Amigisti löysi vanhan rojun ja sai sen toimimaan
koneessaan eli kuinka Syquest istahti C2000:een turbokortin SCSI-II-ohjaimen
välityksellä...
Muutamia kuukausia takaperin sain käsiini vanhan Syquest-aseman. Asema oli
tehtaalla asennettu ulkoiseen melko tyylikkääseen koteloon, jossa oli liittimet
25-pinniselle SCSI-johdolle ja virtakaapelille. Virtakytkin pilkisteli myöskin
kotelon persuksista maailmaa ihmettelemään, joten minun oli uskottava, että
kotelo oli todellakin tarkoitettu aidoksi ulkoiseksi SCSI-koteloksi powereineen
päivineen.
- Mikä helvetin Syquest (syyliä löytyy jo omastakin takaa)???
Syquest on periaatteessa vaihtokiintolevy, jossa "kiintolevyinä" käytetään
caddyjä, joiden tallennuskapasiteetti on mallista riippuen joko 44 tai 88
megatavua.
Aikani ihmeteltyäni, mihin ihmeeseen tuon ison kotelon heitän, sain päähäni
loistoidean. Syquest-asema on kooltaan 5,25-tuumainen ja sopii sellaisenaan
ainakin A2000:n sisuksiin, joten rupesin irrottelemaan eläimellisellä raivolla
ruuveja Syquestin kotelosta. Tämä operaatio oli varsin mielenkiintoinen siihen
asti, kun sain kotelon auki. Edellinen omistaja oli ilmeisesti itse tehnyt
muutoksia kotelon sisuksiin, sillä SCSI- ja virtakaapelit oli tukevasti vielä
liimattu pikaliimalla paikoilleen. Tämä harmittava takaisku ei kuitenkaan
musertanut minua, ja päätin kahta kovemmalla innolla tarttua puuhaan kiinni.
Lopulta sainkin aseman irrotettua kotelostaan ja rupesin tutkiskelemaan sitä.
SCSI-liittimen takaa löytyikin sitten ihan kolme irroitettavaa vastusverkkoa ja
yksi rupinen jumpperi laitenumeron valitsemiseen. Päätin jättää hienon asemani
hetkeksi rauhaan ja revin C2000:ni kotelon ruuvit auki. Siinä vaiheessa vasta
tajusin, etten olekaan aikaisemmin joutunut tilanteeseen, jossa joudun lisäämään
(tosin vapaasta tahdostani) uuden SCSI-laitteen koneeseeni.
Hetkeä myöhemmin Naarajärvellä erään Esa Heikkiseksi haukutun tyypin kotona soi
puhelin. Hyvästä ajoituksestani kuuluisana onnistuin tietenkin valitsemaan
ajankohdista mitä otollisimman. Esa oli perkaamassa silakoita, joten pahoittelen
viimeaikaisia häiriöitä Amiga Zonen limaisen tuntuisissa linjoissa (tosin tämä
limaisuuskin on loppujen lopuksi minun syytäni). Esa kuitenkin leppyi yllättävän
nopeasti kuultuaan löydöstäni ja neuvoi pikaisesti, miten toimin tämän asemani
kanssa. Tein työtä käskettyä ja repäisin Amigan SCSI-kaapelin irti. Asensin
kaapeliin ylimääräisen liittimen ja kiinnitin sen valmiiksi ohjaimeen.
Sitten oli vuorossa Syquest. Asensin sen paikoilleen C2000:n 5,25":n
laajennuspaikkaan ja mitoitin syvyyden asemalle oikeaksi, ettei uusi asema
pullota älyttömästi etupaneelista ulos. Sitten yritin vetää virtajohtoa
paikoilleen ja huomasin katastrofin: virtakaapeli oli liian lyhyt, joten
kaapelille piti väsätä jatketta. Kolvailu tuotti kuitenkin tulosta ja nyt
kaapelilla oli riittävästi pituutta. Sitten huomasin hauskan seikan: Syquest
sijoittui SCSI-kaapelin päässä viimeiseksi, joten minun oli revittävä
terminoinnit irti Syquestia edeltävästä kiintolevystä eikä itse Syquestista,
joten jouduin asentamaan terminaattorit takaisin Syquestiin ja repimään
kiintolevystä moiset pois. Sitten vain läiskin kaapelit viimeinkin lopullisesti
paikoilleen ja tarkastin vielä kytkennät.
Kaikki näytti hyvältä, joten kytkin virta- ja monitorikaapelit Amigaan ja
käynnistin koneen. Syquest mietti hetken ja rupesi sitten ottamaan kierroksia -
ääni oli kuin toisen maailmansodan aikainen pommikone olisi noussut ilmaan.
Sitten kuului "tsika tsika tsika tsika", minkä jälkeen ei mitään tapahtunut.
Virrat pois ja vikaa etsimään. Huomasin, että DH0:n ja Syquestin laitenumerot
olivat samat. Jumpperi toiseen paikkaan ja virrat uudelleen päälle. Pommikone
lähti uudelle matkalle ja suoritti self-testin pommituksen muodossa, mutta
sitten alkoi tapahtua. Edellinen omistaja oli ollut Amigisti, ja asemaan
heittämäni caddy sisälsikin kaiken tarvittavan tiedon, jotta kone pääsi
boottaamaan itsensä Syquestin caddyltä.
Katselin tapahtumaa monttu levällään, pyörittelin numerosarjan Naarajärvelle ja
totesin, että se boottasi, mutta Syquestilta eikä kiintolevyltä. Olin aivan
varma, että olin nakkisormineni mähläillyt jotain väärinpäin, mutta Esa
rauhoitteli langan toisessa päässä, että Syquestin RDB:llä oleva
prioriteettiasetus on kovalevyni vastaavaa korkeampi, jolloin kone boottaa
Syquestilta. Tämä huojensi suunnattomasti mieltäni ja kaivoin kiintolevyltäni
Expertprepin (HDtoolboxia vastaava ohjelma), jolla pääsin muokkaamaan Syquestin
sisällä olleen caddyn sopivanlaiseksi. Tein tarvittavat muutokset, ajoin
formaatit läpi ja lopuksi pyysin Expertprepiltä valmiin mountlistin ko. asemasta
mounttaamista varten. Tässä vaiheessa boottasin koneen ja katsoin, mitä
tapahtuu.
Kone boottasi kovalevyltä kauniisti ja Syquestkin löysi sisuksistaan caddyn
mountin yhteydessä. Kopioin ihan testimielessä muutamia tiedostoja caddylle ja
totesin kirjoitusnopeuden olevan jotain vajaata 400 kilotavua sekunnissa 44
megan caddyllä. Sain sadistisen ajatuksen ja päätin kiskaista caddyn Syquestista
ulos levykkeen tapaan. Tässä vaiheessa leukapieleni venähtivät sitten
lopullisesti. Syquest toimi kuin levykeasema, joten päätin pistää caddyn
takaisin paikoilleen ja katsoa, ilmestyykö aseman ikoni uudelleen WB:n ruudulle
- ja ilmestyihän tuo. Siis tämä kaikki, vaikka minkäänlaisia ohjelmia ei
Syquestin mukana tullut. Todella nerokas tuo asema tai vaihtoehtoisesti Amiga.
Ainoa häiritsevä tekijä onkin, ettei Syquest tottele ohjelmallista sammutusta,
joten melua ilmaantuu kummasti lisää myös niinä aikoina, jolloin asemaa ei
tarvittaisi.
Loppuyhteenvetona voisin todeta, että tuo romuna saamani laite lunasti
suurimmatkin odotukseni ja tulee palvelemaan koneessani levykkeen korvikkeena
vielä pitkään, ellei joku nyt satu kiikuttamaan minulle kirjoittavaa CD-asemaa
tai 100 megan korppuasemaa.
Tässä projektinpoikasessa opin valtavan määrän uutta tietoa, joka oli unohtunut
jonnekin ulapalle aikoja sitten aseman kanssa. Parhaana asiana pidän kuitenkin
erästä pientä, mutta merkittävää seikkaa: vanha hyljätty romu löysi kodin
uudessa koneessa ja näytti vielä olevan täysissä voimissa. Siinä oli palkintoa
kyllikseen romun kerääjälle.
{3Plussia ja miinuksia:
+ Loppujen lopuksi helppo asentaa jopa A2000:n sisuksiin.
+ Kunnollinen SCSI-laite, joka takaa yhteensopivuuden konemerkkiin katsomatta.
+ Toimii Amigassa levykeaseman tavoin, mikä helpottaa käyttöä.
+ Hyvin viimeistelty.
+ Siisti myös ulkoisena SCSI-laitteena.
+ Ei tarvitse erillisiä asennusohjelmia.
+ En tarvinnut ohjekirjaa asennuksessa.
+ Caddyissä kirjoitussuojaus (ovela, mutta toimivan tuntuinen ratkaisu).
- Huonosti toteutettu ohjekirja, jossa PC on ainoa olemassa oleva konetyyppi.
- Meluisa varovastikin sanottuna.
- Ei tue ohjelmallista moottorin sammuttamista.
- Pitkähkön puoleinen self-test.
- Caddyjen kova hinta ja heikko saatavuus.
- Suhteellisen hitaat siirtonopeudet.